keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kultakutritunika vol 2

 Pirpana sai valita itse kankaat uuteen paitaansa. Tunika siitä kyllä tuli. Mitä ilmeisemmin vihreä on tällä hetkellä se vallitseva lempiväri. Hyvät valinnat neiti teki. Täytyy kyllä myöntää, että ei niitä valintoja ihan koko kangaskaapin valikoimasta tehty, vaan äiti antoi muutaman vaihtoehdon.

Kaava: Pupunen-paita, Ottobre 4/2012, paitaa jatkettu tunikamittaan saakka. Pienin koko 110cm.
Kankaat: Resori Lastenmetsolasta, vihreä interlock Jofotexiltä ja Kultakutri suoraan Liandlolta.



Ylipitkät hihathan tähän tuli, varsinkin kun lisäsin nuo resorit hihansuihin. Ekan käyttöpäivän jälkeen lyhensin hihoja resorin mitan verran ja siltikin jää reilusti kasvunvaraa.

Eka Kultakutrista tehty "Pupunen" täällä. Epäilykseni hihojen pituudesta vahvistui tämän uuden ompeluksen myötä. Pitänee ottaa puheeksi, josko tuovat lyhennettäväksi.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Taistelemalla vanhasta uutta

Ompelukoneen kanssa taisteu jatkui tämän paidan kanssa. Edelleenkään en ollut ehtinyt istahtaa tutustumaan uuteen Bernetteen kunnolla (uudet tulokkaani ovat siis Bernette e92c ompelukone ja käytetty Husqvarnan Huskylock 910 saumuri). Pirpanan paitapula alkoi olla jo niin akuutti, että valmista oli saatava nopeasti. Nopeaa olisikin valmistunut, kiitos uuden saumurini, mutta Bertsa pisti minut taas purkuhommiin. Helmaa en saanut kertakaikkiaan tikattua nätisti, joten lopulta pistin suosiolla resorin helmaan. Taisi olla tuo raidallinen kangas taas niin lirua trikoota, ettei onnistunut. Jokohan uskon, ettei Bertsa suostu noita ompelemaan?
Suuria ongelmia aiheuttaa myös koristetikin saaminen balanssiin. Ei vain meinaa säätövara riittää siihen, että tikki pysyisi "kasassa". Meinaa väkisin jäädä liian suureksi tikkien väli ja esimerkiksi hunajakenno-ommel näyttää enemmänkin linnan raunioilta. Tämän paidan jälkeen on ompelukoneessa Prymin neula vaihtunut saumurin mukana tulleeseen Schmetzin neulaan (sitä en tiedä oliko apua) ja vanhan koneen huolimat Moonin löyhäkierteiset langat todettu epäsopiviksi. Harmittaa kyllä vietävästi ettei nuo langat passaa. Ei muuten, mutta mulla ei juuri muita lankoja olekaan.

Kaava: Night owl, Ottobre 6/2009, tällä kertaa jo koossa 104cm
Kankaat: Raidallinen oma vanha h&m paita, pinkki vanhasta paitulista, resorit uutta todennäköisesti Eurokankaasta

Vaikka tästä näkee, että käytetyistä kankaista on tehty (pesunukkaa melkoisesti) ja kauluksen tikkaus on kaikkea muuta kuin siisti, niin käyttöön tulee. Mukavan pirteä, vaikkakin meille hyvin epätyypillinen pinkki väri. Kaula-aukosta tuli himpun liian suuri, kun jostain syystä jätin saumanvarat pois kaulusosastolta. Yleensä on kuitenkin alupaita alla ja tämä paita onkin niin ohutta kangasta, että tarvitsee todellakin alupaidan myös lämmittämään.

Matamin mahtimekko


 Epämääräinen kasa kangasta kökötti ompelupöydän kulmalla ihan luvattoman kauan. Välillä sitä pyöriteltiin ja ommeltiinkin. Ja sitten taas purettiin. Jopa työskentelykoneetkin ehtivät vaihtua kesken kaiken. Ja se aiheuttikin sitten lisää ongelmia. Ehkäpä vanhalla evalla olisi mahtimekko (tai tissis) ollut ennemminkin valmis.


Kaavana tässä on Ompeluelämää fb-ryhmässä jaossa ollut tissis-kaava koossa xl. Loistava tunikan kaava, kunhan vaan saisi kaikki natsaamaan kohdilleen. Minä mittailin kaavaa ja lisäsin ensin kuusi senttiä mittaa yläosan korkeuteen. Lisäksi poistin vyötärökaistaleesta ja helman leveydestä muutaman sentin. Lisäksi vyötärökaistaleen ja kaula-aukon kanttausten piti tulla samasta kankaasta leikattuna. Mutta kun vihdoin sain kaula-aukon kantattua UUDELLA ompelukoneella, näytti kanttaus melkoisen rumalta. Kone ei suostunut tekemään kaksoisneulalla siistiä tikkiä ainakaan tuolle hyvin löysälle neulokselle. Innoissani myös olin saattamassa tunikaa valmiiksi ja unohdin laittaa etukappaleen yläosan ja helman väliin vyötärökaitaleen. Joka siis oli jo takakappaleeseen liitetty. Tässä vaiheessa olisi kannattanut kuitenkin testata tekelettä huolella, jotta purkamiset oisivat jääneet vähemmälle. Päätin nimittäin laittaa kaula-aukon, hihansuut ja vyötärön mustalla resorilla. Ja kun tämä oli tehty ja mekko helman kääntämistä vaille valmis, sovitin. Ja päädyin lyhentämään yläosaa neljä senttiä. Olisi siis alkuperäinen kaava ollut melkolailla sopiva.


No, valmis se nyt kuitenkin vihdoin on. Mun eka tissis. Seuraavan kanssa olen jo paljon viisaampi.
Valitsen laadukkaamman trikoon. 
Kavennan takakappaletta 2-4 senttiä.
En laita etukappaleita noin paljoa ristiin, vaan ennemmin vaikka lyhennän hieman kappaleiden kärkiä.


Lopuksi myös huono sovituskuva, mutta paremmin tästä näkee mallin kuin tuosta lattiakuvasta.

P.S. Nyt kun vielä oppisi käyttämään tunikaa ja leggareita. On tämä yhdistelmä sovituksen lisäksi kerran ollut päällä.