Kun muualla kuhistiin keväästä ja kesästä...

... meillä saatettiin valmiiksi talvivaatteita.

Tämä Tinttiina (Ottobre 6/2011) on ollut mielessä heti lehden ilmestymisestä ja takin kankaatkin ostettuna jo marraskuusta saakka. Leikattuna takin kappaleet olivat myös monta kuukautta ja takin ompelukin kesti luvattoman kauan. En tiedä mikä maksoi, todennäköisesti tuo sotkeva tekoturkiskangas. Sitä pientä karvaa oli vaatteet täynnä ompelusession jälkeen ja ompeluhuonekin yltä päältä karvassa.

Ongelmitta ei tämäkään ompelus sujunut. Varoituksista huolimatta ompelin takin koon 92 kaavojen mukaan ja soviteltiin sitten Pirpanan ylle ennenkuin aloin yhdistämään vuorta ja päällistä hihoja enempää. Ja niinhän se kävi meilläkin. Hihat olivat liian kapeat. Ei muuta kuin vanhat hihat irti ja uudet työn alle. Onneksi kangasta oli riittävästi uusiin hihoihin. Koska kevät oli jo pitkällä (tai ainakin kovaa vauhtia tulossa), tein uusista hihoista reilusti leveämmät ja pidemmät, joten tämän takin uskoisin mahtuvan ensi talvenakin. Sovituskuvissa hihat on käännettynä.

Myös vetoketjun ompelu vastusti. Ompelin ensin ketjun kiinni liiankin läheltä hammastuksia, joten ei oikein luistanut ketju kiinni. Nytkin hieman takeltelee, mutta en jaksanut enää purkaa. Seuraavalla kerralla olisi hyvä muistaa, että fleecevuoria ei kannata ehkä ommella ihan vetoketjuun asti, vaan pikemminkin tehdä jostakin muusta kankaasta kaitaleet vetoketjun viereen.



Lopputulos ei missään nimessä ole paras mahdollinen. Helmakin aaltoilee kamalasti. Taitaa johtua osittain tuon päällikankaan ryttyisestä tikkauksesta, jota ei sitten ommellessa osannut ihan huomioida tarvittavalla tavalla. Takki on ollut valmiina jotain kuukauden, eikä kertaakaan ole päällä käynyt vaikka talvivaatteita vielä muuten pidetäänkin.

P.S. Menee hermo, kun yritän saada näitä kuvia oikeaan paikkaan. Blogger ei ole kuvien suhteen kovin yhteistyöhaluinen.